Moi taas!
Nyt oli sopivasti aikaa taas vähän päivittää blogia viime viikon osalta, kun oon koneella enkä jaksa vielä alkaa kirjottaa havainnointitehtävää. Mulla on se vielä aika paljon kesken ja maanantaina pitäis olla valmis. Ei naurata. Lisäks pitäis miettiä maanantaille, tiistaille ja keskiviikolle tavoitteita. Ku ajattelin että näyttöviikolle kirjotan jokaiselle päivälle omat tavoitteet niin tulee varmasti ainakin näytettyä. Ajattelin että tiistai iltana voisin tänne kirjottaa niitä kriteerien esimerkkejä näyttöviikolta, ni muistais st keskiviikkona ees joitain siinä arviointikeskustelussa. No mutta kerron nyt kuitenkin viime viikosta lyhyesti.
Eli mulla piti alkaa näyttö mun muistaakseni tän viikon maanantaina tai tiistaina, mutta olin sairaana keskiviikkoon asti. Korkea kuume ja yskä. Keskiviikon vielä kotona parantelin ja torstaina pääsin sitten töihin näyttöä aloittamaan melkein terveenä, pelkkä flunssa. Onneks se ei paljoa menoa haitannut. Eli nyt mulla on mennyt näytöstä 2/5, ja oon pyrkiny perustelemaan enemmän omaa toimintaa ihan päivittäisissä perushommissa ja olemaan enemmän työryhmän jäsenenä. Oikeestaan mulle toi näyttö ei oo tuntunu mitenkään hirveen eriltä ku tavallisestikkaan, koska oon tehny jo oikeestaan melkein kaikkia hommia ennenkin. Ei mulle oo ennenkään tarvinnu sanoa eettä siina haeppa ruokakärryt tai sä voisit nyt mennä juttelee tolle isille.. Mä oon menny sillon ku hyvä tilaisuus on, ja niin mä teen jatkossakin. Viime viikolla pidin omaehtoisesti laulutuokion ja loruttelua ennen ruokaa, juttelin muutamien lasteen vanhempien kanssa kun ne haki ja vei lapsia päiväkotiin ja sieltä pois. Lisäks tutustelin Tiitiäisten kahteen uuteen lapseen. :) ihan mukavat kaks päivää oli. Ens viikolla vielä enemmän mietin kolmoskohan kriteereitä ja koitan näyttää niitä. Niin ja muuten vietin myös mun havainnointilapsen kanssa aikaa pelaillen väri peliä ja saduttamalla :)
ps. APUA ens viikolla arviointikeskustelu. En tuu selviää siitä hyvällä mielellä..
LÄHIHOITAJAKSI OPISKELEMINEN..
Ensimmäisen vuoden lähihoitajaopiskelija Oulusta kirjoittelee omasta oppimisesta ja opiskeluista syntyineistä ajatuksista oppimispäiväkirjan muodossa
lauantai 21. helmikuuta 2015
tiistai 17. helmikuuta 2015
Työssä oppiminen viikko 4
Tällä viikolla (tai oikeestaan viime viikolla) Hanna tuli käymään taas Tiitiäisissä. Alko vähän ressaamaan se tuleva arviointikeskustelu, koska enhän mä muista ulkoa mitään esimerkiksi päivähoidonlain historiasta, enkä varsinkaan hoksaa niistä kriteereistä sitä/niitä kymmentä muutakaan lakijutskaa kun ne on semmosella jäykällä kielellä kirjotettu. En vaikka kuinka niitä kävisin läpi. Lahopää mikä lahopää.
Sovittiin Hannan ja mun uuden ohjaajan kanssa, että aloittaisin nyt tällä viikolla (5 vk harjoittelussa) mun näyttöviikon, ja sehän passas mulle oikein mainiosti, koska ei mee se arviointikeskustelu hiihtolomalle.. mutta empä ookkaan vielä päässy näyttöä alottamaan vielä.
Lauantaina iski hirvee flunssa. En kuitenkaa suostunu mitata kuumetta ennenku sunnuntai illalla. Ajattelin vaa että ihan normaalia pientä kevät flunssaa, siitä tää järettömän huono ja heikko olo johtuu. Mutta ei ihan niinkään, mulla oli 38.6 astetta kuumetta. Sama meno maanantaina. Tänään sitten aamulla ei ollutkaan enää kuin lämpöä ja koko päivän oon ihan pystyssä ollu joten toivon mukaan huomen aamuna töihin ja näyttöä aloittamaan!! jihaa, toimiii
Mulla on oikeestaan kaikki muut tehtävät aika hyvällä mallilla, paitsi havainnointitehtävä. En oo oikein sairastumiselta joutanut hirveenä sitä koneelle työstämään, mutta tarkotus ois saada se viikonlopun aikana valmiiksi.
ps. Teen sen kriteeri postauksen tässä pikapuoliin..
Sovittiin Hannan ja mun uuden ohjaajan kanssa, että aloittaisin nyt tällä viikolla (5 vk harjoittelussa) mun näyttöviikon, ja sehän passas mulle oikein mainiosti, koska ei mee se arviointikeskustelu hiihtolomalle.. mutta empä ookkaan vielä päässy näyttöä alottamaan vielä.
Lauantaina iski hirvee flunssa. En kuitenkaa suostunu mitata kuumetta ennenku sunnuntai illalla. Ajattelin vaa että ihan normaalia pientä kevät flunssaa, siitä tää järettömän huono ja heikko olo johtuu. Mutta ei ihan niinkään, mulla oli 38.6 astetta kuumetta. Sama meno maanantaina. Tänään sitten aamulla ei ollutkaan enää kuin lämpöä ja koko päivän oon ihan pystyssä ollu joten toivon mukaan huomen aamuna töihin ja näyttöä aloittamaan!! jihaa, toimiii
Mulla on oikeestaan kaikki muut tehtävät aika hyvällä mallilla, paitsi havainnointitehtävä. En oo oikein sairastumiselta joutanut hirveenä sitä koneelle työstämään, mutta tarkotus ois saada se viikonlopun aikana valmiiksi.
ps. Teen sen kriteeri postauksen tässä pikapuoliin..
![]() |
| näyttösuunnitelman työstämistä.. |
lauantai 7. helmikuuta 2015
Työssä oppiminen viikko 3
Meinasin just alottaa näin "tämäkin viikko hurahti" mutta sitten tajusin ettäjust niinhän mä oon alottanu kaiki muutkin mun postaukset työssäoppimisesta. Ehkä siksi että se on aivan täysin totta. Nyt ollaan jo puolessa välissä harjottelua. huhhuh.
Tajusin just toisenkin jutun, en oo yhtään laittanu tänne niitä kriteerien esimerkkejä mistä oisi kovasti hyötyä, sitten muutaman pahaisen viikon päästä arviointikeskustelussa (joka mua kovasti jännittää jo valmiiksi.)
Enkä oo kyllä sen puoleen mun tavoitteitakaan tänne pahemmin kirjoitellut..
Kirjotan kuitenkin lyhyesti ensin mun kolmannesta viikosta Tiitiäisissä.
Kolmannella viikolla Tiitiäisissä tapahtui ja pääsin kokeilemaan aika paljon kaikkea uutta. Kuten olin viikon tavoitteisiinikin jo kirjoittanut. Oma työssäoppimisohjaajani jäi enneaikaiselle mammalomalle ja niimpä sitä mun ohjaajaa tuli korvaamaan yläkerrasta uusi ja mukava täti, josta tuli mun uusi ohjaaja. Olen kuitenkin saanut ensimmäisen ohjaajan kanssa jo aikaisemmin käytyä kaikki tarvittavat koulujutut läpi, niimpä ei ole uudelle ohjaajalle tarvinnut vielä koulujutuista paljon puhua:) Tottakai ollaan käyty mitä kaikkea mun pitää tehdä harjoittelun aikana, ja muutenkin kaikki tarvittavat jutut. Mutta en ole sekoittanut vielä hänen ensimmäisellä viikolla omilla koulujutuilla ainakaan pahasti hänen päätään :D
Olin ensimmäisen ohjaajan kanssa käynyt läpi kaikki ohjatun toiminnan suunnitelmat ennen kun hän jäi pois, viikko palaverissa suunniteltiin ajankohta milloin pidän ne. Niimpä viikon aikana pidin kolmesta tuokiosta jo kaksi. Viimeisen pidän ensiviikolla, se liittyy liikuntaan, mutta siitä lisää ensiviikon postauksessa.
Ensin askartelimme lasten kanssa pienryhmissä kartongista ja silkkipaperista keväiset auringot ja seuraavana päivänä pidin ruokapiirin lapsille. Loruttelimme lapsille jo melko tuttua aurinkolorua ja lauloimme talvilauluja. Lisäksi lauloimme ryhmämme synttäri sankarille. Pienimmätkin lapset olivat innoissaan mukana :)
Nyt olen kaksi kertaa päässyt katsomaan efficaa ja se näyttää jo melko tutulta. Ensi viikolla pääsen itse kokeilemaan. Puhelimeni on rikki, se ei lataa ollenkaan, joten jouduin kähveltämään äidin puhelimen akun joka oli ladattu, jotta sain otettua päiväkodissa kuvia :D Viikon aikana vietin myöskin paljon aikaisempaa enemmän aikaa havainnointilapseni kanssa. Askartelin hänen kanssa kortin, jonka hän itse leikkasi ja liimasi. Taakse hän vielä kirjoitti oman nimensä ja äidille. :) Se oli ylisuloinen. Pelasin hänen kanssaan myös orava ja väri pelejä, :) Tykkäsi kovasti. Lisäksi tein myös lapsen vanhemmille kyselylomakkeen jossa kysyin asioita joita en voi päiväkodissa havainnoida. Ehkä myöhemmin julkaisen muutamia kuvia askateluista tähän postaukseen. Ajattelin myös tehdä erikseen oman postauksen tavoitteista ja kriteereiden aukaisemisesta myöhemmin..
-Siina
sunnuntai 1. helmikuuta 2015
Työssäoppiminen viikko 2
Helllou!
Toinen viikko meni aivan yhtä nopeaa kuin ensimmäinenkin. Tuntuu että yksi viikko on kaksi päivää.. Mutta toisaalta tuntuu niinkuin olisin ollut päiväkodissa jo monta kuukautta, niin paljon uutta olen oppinut lyhyessä ajassa.
Kahdessa viikossa päiväkodin kaikki päivittäiset jutut, kuten perus päivärytmi, vaipan vaihdot, nukkarin laittaminen ja pöydän kattaminen ovat tulleet jo riittävän tutuiksi joten...
Seuraavina viikkoina keskityn perustoimintojen ohella enemmän asioihin, mitkä eivät ole vielä mulle niin tuttuja, ja mitkä pitää osata sitten viimeisellä viikolla kuin vettä valaen.
Ensi viikolla alan opettelemaan effican käyttöä. Lisäksi vietän paljon enemmän aikaa havainnointilapsen kanssa ja kirjoitan kysymykset lapsen vanhemmalle, kysyn vanhemmilta sellaisia asioita mitä en voi päiväkodissa havainnoida. Ja kirjoitan teoriat koneelle havainnointitehtävästä. Suunnittelen myös ohjatut toiminnat loppuun ja mahdollisesti toteutan ainakin osan niistä. Lasten vanhempien kanssa enemmän keskustelua lapsista :)
Kiireinen viikko tiedossa siis..
psst. kuvia en todennäköisesti varmaan saa ainuttakaan koska mulla on puhelin hajalla.. toivottavasti saan mahdollisimman pian korjattua..
-Siina
Toinen viikko meni aivan yhtä nopeaa kuin ensimmäinenkin. Tuntuu että yksi viikko on kaksi päivää.. Mutta toisaalta tuntuu niinkuin olisin ollut päiväkodissa jo monta kuukautta, niin paljon uutta olen oppinut lyhyessä ajassa.
Kahdessa viikossa päiväkodin kaikki päivittäiset jutut, kuten perus päivärytmi, vaipan vaihdot, nukkarin laittaminen ja pöydän kattaminen ovat tulleet jo riittävän tutuiksi joten...
Seuraavina viikkoina keskityn perustoimintojen ohella enemmän asioihin, mitkä eivät ole vielä mulle niin tuttuja, ja mitkä pitää osata sitten viimeisellä viikolla kuin vettä valaen.
Ensi viikolla alan opettelemaan effican käyttöä. Lisäksi vietän paljon enemmän aikaa havainnointilapsen kanssa ja kirjoitan kysymykset lapsen vanhemmalle, kysyn vanhemmilta sellaisia asioita mitä en voi päiväkodissa havainnoida. Ja kirjoitan teoriat koneelle havainnointitehtävästä. Suunnittelen myös ohjatut toiminnat loppuun ja mahdollisesti toteutan ainakin osan niistä. Lasten vanhempien kanssa enemmän keskustelua lapsista :)
Kiireinen viikko tiedossa siis..
psst. kuvia en todennäköisesti varmaan saa ainuttakaan koska mulla on puhelin hajalla.. toivottavasti saan mahdollisimman pian korjattua..
-Siina
perjantai 23. tammikuuta 2015
Työssäoppiminen viikko 1
Heissan!
Ensimmäinen viikko työssä oppimassa on mennyt juuri kuten uumoilinkin,
eli nopeasti.
Jotenkin olin ajatellut että eihän tässä mitään, kaikki jutut päiväkodissa on varmaan ihan tuttua juttua. Voin kuitenkin sanoa että ei se ihan niinkään mennnyt. Tottakai siitä, että olen ennenkin työskennellyt Vanamossa on ja oli apua, mutta on myös niin paljon uutta ja unohtuneita asioita.
Ensimmäisenä päivänä saavuin paikalle tasan yhdeksältä.. tai jos totta puhutaan olin pihassa viittä vaille.. varmuuden vuoksi. Riisuin kengät eteiseen ja astuin käytävälle, siinä vastaani tuli viereisen ryhmän aikuinen, jolle kerroin mitä varten olin tullut. Hän opasti minut oikeaan ryhmään, jossa minua odottivatkin jo Tiitiäisten lapset ja aikuiset (Vanamossa hoitotätejä sanotaan sanotaan aikuisiksi) esittäydyin ryhmälle, päivä meni mukavasti lapsille ja aikuisille jutustelemalla ja leikkimällä tutustumiseen. :)
Pääsin jo ekana päivänä kuivittamaan ja pukemaan ja leikkimään lasten kanssa. Ja kattamaan ruokapöytää ja laittamaan nukkaria valmiiksi ja nukuttelemaan lapsia ja ja ja. lista on melkein loputon :)
Ryhmässä on yhteensä 14 lasta, ja minun lisäkseni 3 "hoito-tätiä."
Oli mukavaa kun heti ensimmäisenä päivänä sain kokea olevani tarpeellinen ja pääsin heti tositoimiin. Aikakin menee mukavasti kun ei joudu tyhjänpanttina istumaan.
Tiitiäiset ovat 1-3 vuotiaita joten heidän kanssaan todellakin riittää tekemistä, vaikka yllättävän omatoimisia pienetkin vaippahousut ovat.. :)
Viikon aikana olen kerennyt tutustua lapsiin jo melko hyvin. Tiedän mitä lapset osaavat, kenellä on mikäkin allergia, kuka on hassuttelija ja kuka vähemmän hassuttelija. Yllättävän paljon sitä uusia asioita voi oppia niinkin lyhyessä ajassa kuin viisi päivää.
Pienet lapset ovat niin suloisen rehellisiä ja vilpittömiä, lapset osaavat aina keinot miten aikuisen saa hyvälle päälle.. Esimerkiksi, olin nukuttamassa pientä kaksi vuotiasta pikkutyttöä. Silittelin pientä, jotta tämä saisi paremmin unen päästä kiinni, lapsi varmaan huomasi, että minuakin väsytti enemmän kuin veikeää tyttöä. Hän katsoi minua silmiin, virnisteli ja nosti kulmakarvojaan tuttuun tapaansa kuten tekee usein kun pelleilee. Eihän siinä voinut olla hymyilemättä. Suloinen tapaus. Jokainen lapsi Tiitiäisissäkin on niin eri persoona ja jokainen on omalla tavallaan hellyyttävä.
Ryhmä ja ohjaajani ovat kaikin puolin mahtavia. Seuraavaa viittä viikkoa odotellessa.
Ensimmäiseltä viikoltani sain "täteiltä" pelkästään hyvää palautetta. muun muassa kehuja tuli siitä miten osaan toimia luonnollisesti lasten kanssa, olen oma-aloitteinen ja osasin ottaa oman paikkani ryhmässä jo ensimmäisellä viikolla :) Sain myös tavoitteeni toteutettua. Tutustuin muksunettiin, VASUihin, turvallisuus kansioon, juttelin useimpien vanhempien kanssa ja valitsin havainnointi tehtävään lapsen :)
Seuraavia viikkoja odotellen
Siina
Ensimmäinen viikko työssä oppimassa on mennyt juuri kuten uumoilinkin,
eli nopeasti.
Jotenkin olin ajatellut että eihän tässä mitään, kaikki jutut päiväkodissa on varmaan ihan tuttua juttua. Voin kuitenkin sanoa että ei se ihan niinkään mennnyt. Tottakai siitä, että olen ennenkin työskennellyt Vanamossa on ja oli apua, mutta on myös niin paljon uutta ja unohtuneita asioita.
Ensimmäisenä päivänä saavuin paikalle tasan yhdeksältä.. tai jos totta puhutaan olin pihassa viittä vaille.. varmuuden vuoksi. Riisuin kengät eteiseen ja astuin käytävälle, siinä vastaani tuli viereisen ryhmän aikuinen, jolle kerroin mitä varten olin tullut. Hän opasti minut oikeaan ryhmään, jossa minua odottivatkin jo Tiitiäisten lapset ja aikuiset (Vanamossa hoitotätejä sanotaan sanotaan aikuisiksi) esittäydyin ryhmälle, päivä meni mukavasti lapsille ja aikuisille jutustelemalla ja leikkimällä tutustumiseen. :)
Pääsin jo ekana päivänä kuivittamaan ja pukemaan ja leikkimään lasten kanssa. Ja kattamaan ruokapöytää ja laittamaan nukkaria valmiiksi ja nukuttelemaan lapsia ja ja ja. lista on melkein loputon :)
Ryhmässä on yhteensä 14 lasta, ja minun lisäkseni 3 "hoito-tätiä."
Oli mukavaa kun heti ensimmäisenä päivänä sain kokea olevani tarpeellinen ja pääsin heti tositoimiin. Aikakin menee mukavasti kun ei joudu tyhjänpanttina istumaan.
Tiitiäiset ovat 1-3 vuotiaita joten heidän kanssaan todellakin riittää tekemistä, vaikka yllättävän omatoimisia pienetkin vaippahousut ovat.. :)
Viikon aikana olen kerennyt tutustua lapsiin jo melko hyvin. Tiedän mitä lapset osaavat, kenellä on mikäkin allergia, kuka on hassuttelija ja kuka vähemmän hassuttelija. Yllättävän paljon sitä uusia asioita voi oppia niinkin lyhyessä ajassa kuin viisi päivää.
Pienet lapset ovat niin suloisen rehellisiä ja vilpittömiä, lapset osaavat aina keinot miten aikuisen saa hyvälle päälle.. Esimerkiksi, olin nukuttamassa pientä kaksi vuotiasta pikkutyttöä. Silittelin pientä, jotta tämä saisi paremmin unen päästä kiinni, lapsi varmaan huomasi, että minuakin väsytti enemmän kuin veikeää tyttöä. Hän katsoi minua silmiin, virnisteli ja nosti kulmakarvojaan tuttuun tapaansa kuten tekee usein kun pelleilee. Eihän siinä voinut olla hymyilemättä. Suloinen tapaus. Jokainen lapsi Tiitiäisissäkin on niin eri persoona ja jokainen on omalla tavallaan hellyyttävä.
Ryhmä ja ohjaajani ovat kaikin puolin mahtavia. Seuraavaa viittä viikkoa odotellessa.
Ensimmäiseltä viikoltani sain "täteiltä" pelkästään hyvää palautetta. muun muassa kehuja tuli siitä miten osaan toimia luonnollisesti lasten kanssa, olen oma-aloitteinen ja osasin ottaa oman paikkani ryhmässä jo ensimmäisellä viikolla :) Sain myös tavoitteeni toteutettua. Tutustuin muksunettiin, VASUihin, turvallisuus kansioon, juttelin useimpien vanhempien kanssa ja valitsin havainnointi tehtävään lapsen :)
Seuraavia viikkoja odotellen
Siina
tiistai 6. tammikuuta 2015
NUORUUS identiteetti
Kun sitä kerran vauhtiin pääsee ei kannata heti lopettaa. Kun avaa läppärin ja kirjautuu bloggeriin huomaa, että ei tämä niin vaikeaa olekaan. Kunhan vaan pääsee tekemisen makuun.. ja loman jälkeen se ei aina olekaan ihan helppoa.
Lueskelin ja korjailin noita aikaisemmin, melko hätäisesti kirjoittamiani postauksia ja huomasin, että olin fiksusti unohtanut kirjottaa kaiken mitä ja miten me käsittelimme syksyllä katukehin tunneilla nuoruutta ja aikuisuutta. Lapsuuden tunneista olin kyllä jotakin muistanut mainita. Niimpä päätin nyt kirjoittaa siitä mitä mulla jäi mieleen tunneista jotka käsittelivät ikävaihetta jota itsekin juuri parhaillaan elän.. eli nuoruutta
oman identiteetin etsiminen, eri muutokset muun muassa sosiaaliset fyysiset ja kognitiiviset muutokset, itsetunto ongelmat
Päällimmäisenä tunneilta jäi mieleeni oman identiteetin etsiminen. Ennen en ole ikinä miettinyt miten tärkeää on todella tajuta kuka minä olen, millainen minä haluan olla tai mitkä ovat juuri minun arvoni. Nämä kaikki ovat todella tärkeä osa nuoruutta ja varmasti keskeinen osa jokaisen nuoren ajatuksia. Nuori ei välttämättä pohdi asioita juuri näillä kysymyksillä/termeillä, mutta saattaa huomaamatta miettiä ja tehdä päätöksiä jotka vahvistavat hänen omaa käsitystä itsestään. Huomasin että elän itsekin paraikaa identiteetin etsimisaikaa, en enää halua `sekoittua massaan` vaan haluan erottua joukosta omilla valinnoillani. Jos ei nuorena löydä vastausta kysymykseen millainen minä olen/haluan olla se voi kostautua aikuisena, ihminen voi jumittua esimerkiksi identiteetin lainaamiseen jossa omaa identiteettiä ei olla vielä saavutettu vaan sitä lainataan joltain (kuten julkkiksilta, omilta vanhemmilta, isosisaruksilta..). Identiteetin etsimiseen kuuluu James Marcian mukaan useita eri vaiheita'
1.epäselvä identiteetti
2.identiteetin etsintä vaihe
3.identiteetin lainaaminen
4.identiteetin saavuttaneet
Identiteetti ja nuoruus oli mielestäni todella mielenkiintoineen aihe. Tunnit meille piti opettajaopiskelija joka oli mukaansatempaava ja ammattitaitoinen :) se lisäsi tuntien mielekkyyttä. En minä sillä että muut opettajat olisivat yhtään huonompia.. päin vastoin :)
Nuoruuteen liittyen kävimme tutustumassa myös oulun tyttöjen talolla, josta olenkin jo kirjoittanut aikaisemmin
-Siina
Lueskelin ja korjailin noita aikaisemmin, melko hätäisesti kirjoittamiani postauksia ja huomasin, että olin fiksusti unohtanut kirjottaa kaiken mitä ja miten me käsittelimme syksyllä katukehin tunneilla nuoruutta ja aikuisuutta. Lapsuuden tunneista olin kyllä jotakin muistanut mainita. Niimpä päätin nyt kirjoittaa siitä mitä mulla jäi mieleen tunneista jotka käsittelivät ikävaihetta jota itsekin juuri parhaillaan elän.. eli nuoruutta
oman identiteetin etsiminen, eri muutokset muun muassa sosiaaliset fyysiset ja kognitiiviset muutokset, itsetunto ongelmat
Päällimmäisenä tunneilta jäi mieleeni oman identiteetin etsiminen. Ennen en ole ikinä miettinyt miten tärkeää on todella tajuta kuka minä olen, millainen minä haluan olla tai mitkä ovat juuri minun arvoni. Nämä kaikki ovat todella tärkeä osa nuoruutta ja varmasti keskeinen osa jokaisen nuoren ajatuksia. Nuori ei välttämättä pohdi asioita juuri näillä kysymyksillä/termeillä, mutta saattaa huomaamatta miettiä ja tehdä päätöksiä jotka vahvistavat hänen omaa käsitystä itsestään. Huomasin että elän itsekin paraikaa identiteetin etsimisaikaa, en enää halua `sekoittua massaan` vaan haluan erottua joukosta omilla valinnoillani. Jos ei nuorena löydä vastausta kysymykseen millainen minä olen/haluan olla se voi kostautua aikuisena, ihminen voi jumittua esimerkiksi identiteetin lainaamiseen jossa omaa identiteettiä ei olla vielä saavutettu vaan sitä lainataan joltain (kuten julkkiksilta, omilta vanhemmilta, isosisaruksilta..). Identiteetin etsimiseen kuuluu James Marcian mukaan useita eri vaiheita'
1.epäselvä identiteetti
2.identiteetin etsintä vaihe
3.identiteetin lainaaminen
4.identiteetin saavuttaneet
Identiteetti ja nuoruus oli mielestäni todella mielenkiintoineen aihe. Tunnit meille piti opettajaopiskelija joka oli mukaansatempaava ja ammattitaitoinen :) se lisäsi tuntien mielekkyyttä. En minä sillä että muut opettajat olisivat yhtään huonompia.. päin vastoin :)
Nuoruuteen liittyen kävimme tutustumassa myös oulun tyttöjen talolla, josta olenkin jo kirjoittanut aikaisemmin
-Siina
arkinen pakerrus alkaa, ajatuksia TOPISTA
Moikka taas pitkästä aikaa!
Nyt alkaa olla joululoma lopuillaan ja pitää pikkuhiljaa alkaa palauttelemaan itteä arkeen ja arkisiin asioihin. Kuten kouluun. Eli huomenna alkaa taas pitkästä aikaa koulu joululoman jälkeen, oon tässä eilen ja tänään yrittänyt katsoa vähän koulujuttuja, käynyt ellissä ja wilmassa.. Hoksasin että vois taas päivittää vaikka tätä blogia. En ollut huomannut laittaa blogiani julkiseksi tai edes liittää teitä (hanna ja kaiska) lukijoiksi, mutta kun kävin wilmassa huomasin että kaiska olikin laittanut siitä jo viestiä.
Pitiköhän tässä blogissa muuten käsitellä katukehin tunteja silleen tuntitunnilta? toivottavasti ei koska mä en ole tehny niin, ja toivottavasti ei myöskään haittaa että aiheet ei mene ihan aikajärjestyksessä, kun olen kirjottanut aina siitä mikä tulee päällimmäisenä mieleen. Mutta se siitä.
Ennen lomaa mietin tota TOP- paikkaa että olisin aluksi mennyt Kempeleen touhulaan, mutta hoksasin kuitenkin että miksen menisi lähemmäs Tupokseen, kun täälläkin on päiväkoteja. Soitin Sari Supperille joka on aluepäiväkodin johtaja ja tuttu aikaisemmilta ajoilta kun olen ollut vanamossa. Hän ei heti voinut luvata paikkaa päiväkodista jonne halusin vaan lupasi että varmasti johonkin tupoksen alueen päiväkotiin pääset ja lupasi soittaa seuraavan viikon alusta ja kertoa minne pääsen. Odottelin alkuviikon, mutta hänestä ei kuulunut mitään, ajattelin että hän on voinut unohtaa ja laitoin hänen sähköpostiinsa viestiä, samana päivänä tulikin vastausviesti, että pääsen vanamoon, pienten ryhmään tiitiäisiin tai peukaloisiin. Ei paremmin olisi voinut mennä. :)
Kuten aiemmin mainitsin olen siis ollut Vanamossa muutaman kerran ennenkin, joten tunnen aika hyvin henkilökuntaa ja tiedän viihtyväni paikassa. Olen ollut vanamossa tetissä kasilla 3 päivää, kesätöissä viime kesänä kaksi viikkoa, ja odl aikana olin syksyllä viikon. Syksyllä he pyysivät, että kun teillä tulee pidempi harjoittelujakso hae ihmeessä tänne :)
Harjoitteluaika tulee varmasti olemaan mielenkiintoista mutta varmaan myös aika rankkaa kun on aika paljon eri tehtäviä, muun muassa lapsen havainnointi tehtävä. Odotan jo innolla!
Pitää tällä viikolla taas ottaa Sariin yhteyttä ja sopia tarpeen vaatiessa tapaamisaika jotta voidaan sopia ekan päivän työvuoro ja täyttää papereita..
TOPPIA ootellessa:)
-Siina
Nyt alkaa olla joululoma lopuillaan ja pitää pikkuhiljaa alkaa palauttelemaan itteä arkeen ja arkisiin asioihin. Kuten kouluun. Eli huomenna alkaa taas pitkästä aikaa koulu joululoman jälkeen, oon tässä eilen ja tänään yrittänyt katsoa vähän koulujuttuja, käynyt ellissä ja wilmassa.. Hoksasin että vois taas päivittää vaikka tätä blogia. En ollut huomannut laittaa blogiani julkiseksi tai edes liittää teitä (hanna ja kaiska) lukijoiksi, mutta kun kävin wilmassa huomasin että kaiska olikin laittanut siitä jo viestiä.
Pitiköhän tässä blogissa muuten käsitellä katukehin tunteja silleen tuntitunnilta? toivottavasti ei koska mä en ole tehny niin, ja toivottavasti ei myöskään haittaa että aiheet ei mene ihan aikajärjestyksessä, kun olen kirjottanut aina siitä mikä tulee päällimmäisenä mieleen. Mutta se siitä.
Ennen lomaa mietin tota TOP- paikkaa että olisin aluksi mennyt Kempeleen touhulaan, mutta hoksasin kuitenkin että miksen menisi lähemmäs Tupokseen, kun täälläkin on päiväkoteja. Soitin Sari Supperille joka on aluepäiväkodin johtaja ja tuttu aikaisemmilta ajoilta kun olen ollut vanamossa. Hän ei heti voinut luvata paikkaa päiväkodista jonne halusin vaan lupasi että varmasti johonkin tupoksen alueen päiväkotiin pääset ja lupasi soittaa seuraavan viikon alusta ja kertoa minne pääsen. Odottelin alkuviikon, mutta hänestä ei kuulunut mitään, ajattelin että hän on voinut unohtaa ja laitoin hänen sähköpostiinsa viestiä, samana päivänä tulikin vastausviesti, että pääsen vanamoon, pienten ryhmään tiitiäisiin tai peukaloisiin. Ei paremmin olisi voinut mennä. :)
Kuten aiemmin mainitsin olen siis ollut Vanamossa muutaman kerran ennenkin, joten tunnen aika hyvin henkilökuntaa ja tiedän viihtyväni paikassa. Olen ollut vanamossa tetissä kasilla 3 päivää, kesätöissä viime kesänä kaksi viikkoa, ja odl aikana olin syksyllä viikon. Syksyllä he pyysivät, että kun teillä tulee pidempi harjoittelujakso hae ihmeessä tänne :)
Harjoitteluaika tulee varmasti olemaan mielenkiintoista mutta varmaan myös aika rankkaa kun on aika paljon eri tehtäviä, muun muassa lapsen havainnointi tehtävä. Odotan jo innolla!
Pitää tällä viikolla taas ottaa Sariin yhteyttä ja sopia tarpeen vaatiessa tapaamisaika jotta voidaan sopia ekan päivän työvuoro ja täyttää papereita..
TOPPIA ootellessa:)
-Siina
Tilaa:
Kommentit (Atom)
